Suomessa vietetään tällä viikolla paloturvallisuusviikkoa, mutta tilastojen mukaan suomalaisten paloturvallisuus on edelleen huolestuttavalla tasolla. Pelastuslaki muuttuu vuodenvaihteessa velvoittaen kiinteistöjen omistajat huolehtimaan muun muassa palovaroittimien toiminnasta. Tässäkin on ongelmia, sillä yleisin tapa testata palovaroitin ei välttämättä kerro onko varoitin enää toiminnassa, kertoo taloyhtiöiden älyratkaisuihin erikoistuneen DNA:n Wattisen liiketoimintajohtaja Olli Rasia.
Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan peräti 63 prosenttia kuolemaan johtaneista tulipaloista tapahtui asunnoissa, joissa palovaroitinta ei ollut tai se ei toiminut. Lisäksi vain 6 prosenttia asukkaista testaa palovaroittimen asianmukaisesti ja säännöllisesti, vaikka laki edellyttää toimivaa varoitinta jokaisessa asunnossa. Palovaroittimia tulee olla asunnossa yksi 60 neliömetriä kohden per asuinkerros.
”Luvut ovat yksinkertaisesti liian suuria ja nyt tulevalla pelastuslain uudistuksella ongelmaan on haluttu tarttua. Pakko kuitenkin sanoa, että uudistus ei tule ratkaisemaan kaikkia ongelmia, sillä nykyiset tavat testata palohälyttimiä ovat puutteellisia. Muutoksella tarkoitetaan hyvää, mutta se ei täytä tarkoitustaan”, DNA:n Wattisen liiketoimintajohtaja Olli Rasia kertoo.
Suurin ongelma tulee siitä, että perinteinen ja monen suomalaisen tuntema ”nappitesti” ei riitä varmistamaan palovaroittimen toimintaa, sillä se testaa vain akun ja äänen. Savutunnistuskammion toiminnan varmistamisessa voi hyödyntää erillistä testikaasua. Testikaasun jatkuva käyttö voi kuitenkin herkistää palovaroittimen pahimmillaan niin hälytysherkäksi, että se otetaan joka tapauksessa seinästä irti jatkuvan piippauksen takia.
”Pelastuslaitoksen mukaan 69 prosenttia nuorista aikuisista ei ole koskaan testannut palovaroitinta. Luvut ovat karuja”, Rasia toteaa.
Laki muuttuu pian – taloyhtiöille voi tulla lisäkuluja
Pelastuslain uudistus 1.1.2026 siirtää palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuun asukkaalta kiinteistön omistajalle. Tämä tarkoittaa, että jatkossa taloyhtiöille saattaa tulla lisäkuluja, mikäli ne velvoittavat jonkun testaamaan hälyttimet käymällä asunnossa.
”Ja mikäli testausta ei tehdä oikein, hälytin saattaa olla viallinen. Vaikka se tehtäisiin oikein, laite saattaa hajota päivän, viikon tai kuukauden päästä testauksesta. Kuinka usein ihmiset ovat valmiita siihen, että heidän asunnossaan käydään tarkistamassa toimivuus”, Rasia kysyy.
Yhtenä ratkaisuna Rasia näkee etävalvottavat palovaroittimet, jotka poistaisivat tarpeen käynneille.
”Etävalvottavat palovaroittimet ilmoittavat vioista reaaliajassa hallintajärjestelmän kautta, niiden toimintakunto voidaan varmistaa etänä ilman asukkaan häirintää, niiden kaikki tapahtumat ja huoltotoimenpiteet dokumentoituvat automaattisesti sekä ne antavat hälytyksen myös savukammion toimintaviasta, laitteen irrottamisesta tai sen muusta vikaantumisesta”, Rasia luettelee.
Tulevaisuudessa hän uskoo, että etävalvontaan siirrytään jo väestön ikääntymisen takia.
”Palovaroittimen testaaminen asettaa haasteita erityisesti iäkkäille ja liikuntarajoitteisille, joille vaikkapa jakkaran päälle nouseminen on hankalaa. Etävalvonnalla näissäkin asunnoissa vikaantuva palohälytin huomattaisiin heti ja tällöin myös uuden lain tavoitteet toimisivat paremmin”, Rasia toteaa.
