Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Maria Holopainen puhui FINVACin Rakennusten Energiaseminaarin yleisölle 7.5.2025 energiatodistuksen merkityksestä vihreässä rahoituksessa. Seminaarin pääteemana oli rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja sen implementointi.
Vihreä rahoitustoiminta pyrkii edistämään ympäristön kestävyyttä ja tukee ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai siihen sopeutumista. Holopainen totesi puheenvuorossaan, että aiemmin on oletettu sijoittajien olevan valmiita hyväksymään hieman pienempiä tuottoja vastineeksi ”vihreydestä” eli maksamaan eräänlaista vihreää preemiota. Tästä on sittemmin saatu tutkimuskirjallisuudesta ristiriitaisempia tuloksia. Nyt vaikuttaisikin siltä, että vihreyspreemion sijaan ”ruskea” arvonalennus ja sen välttäminen on kiinteistö- ja rakennusalalla voimakkaampi ajuri.
Holopaisen mukaan energiatodistukset ovat vakiintuneet ilmastonmuutoksen hillinnän konkreettisiksi mittareiksi puhuttaessa rakennetusta ympäristöstä. EU:n taksonomia ohjaa hankkeiden rahoitusta ja niissä energiatodistukset ovat keskeinen työkalu ilmastonmuutoksen hillinnän edistämisen mittaroinnissa. Tämä puolestaan kytkeytyy juuri päivittyvään rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin EPBD:hen.
Energiatodistukset ovat nousseet tähän keskeiseen rooliin, koska ne ovat ainakin teoriassa helposti saatavissa kaikista kohteista ja niiden data sekä dokumentointi ovat melko luotettavia. Pankit voivat hyödyntää niiden sisältämään kovaa dataa.
A-energiatodistuksen saaneet kiinteistöt auttavat pankkeja nostamaan vihreiden rahoitushankkeidensa määrää ja saamaan uudelleenrahoitusta paremmilla ehdoilla. Holopainen totesi seminaarissa, että A-energialuokan rakennusten myynti- ja vuokrapreemioista on runsaasti tutkimusta. Ne kertovat pankkien pienentyneistä luotoriskeistä esim. hankkeissa saavutetun energiansäästön kautta.
Energiatodistuksiin liittyy myös se, että Euroopan keskuspankki EKP ja Euroopan pankkiviranomainen EBA edellyttävät pankeilta nyt myös tiukempaa ilmastoriskien arviointia. Pankeilla onkin nyt runsaasti kannustimia hankkia energiatehokkaita kohteita taseisiinsa. Tästä syystä korkean luokan energiatodistuksilla on merkittävä rooli velkarahoituksen saamisessa.
Pankit edellyttävät nyt uudisrakennuksilta A-energialuokkaa, jotta laina voidaan edes myöntää. Holopaisen mukaan A-energialuokka onkin kuin rahoitusmarkkinan standardi. Toisin kuin aiemmin ajateltiin, A-luokka ei kuitenkaan takaa varsinaisesti edullisempaa lainaa. Se on vain lähtökohta lainan myöntämiselle tavallisin ehdoin.
Olemassa olevan rakennuskannan lainoittamisessa A-energialuokka on suuri ongelma. Holopainen kertoi suuren osan kohteista olevan heikon energialuokan asuinrakennuksia eikä kuluttajilla ole riittäviä kannustimia EPBD:N vaatimien, varsin merkittävien energiaremonttien tekemiseen. Valtio on aiemmin tarjonnut tukea energiaremontteihin, mutta nämä tuet ovat laajasti jo loppuneet tai loppumassa. Siten energiatehokkuuden parantaminen olemassa olevassa rakennuskannassa vaikeutuu tulevaisuudessa paljon.
Holopainen arveli, että digitalisaatio voisi jatkossa mahdollistaa paremman tiedonkeruun ja tiedon levittämisen rakennuksista. Olennaista dataa voisi silloin olla saatavilla sidosryhmille suoraan kohteesta tarpeen mukaan. Energiatodistus voisikin sisältää muutakin kuin pelkkään energiankulutukseen liittyvää tietoa ja haastaa silloin myös kaupallisia sertifikaatteja (esim. LEED, BREEAM).
EPBD tiukentaa vaatimuksia, joten se mikä on riittävän vihreää tänään ei ehkä ole sitä edes muutaman vuoden päästä. Holopainen odottaakin, että A-luokan rinnalle syntyy uusia luokkia (A+ tai vastaavia). Lisäksi on merkkejä siitä, että muutkin ympäristöteemat kuten kiertotalous, sitoutunut hiili, biodiversiteetti ja vesistöjen suojelu nostavat merkitystään, mutta niiden osalta puuttuu mittaristoa sekä myös kannustimia pankeille. Siten energiatodistuksen roolin voi odottaa pysyvän vahvana.
Energiatehokkuuden parantaminen kiinteistöissä tulee varmuudella jatkumaan ja vaatimukset lisääntyvät. Siksi voimmekin olettaa, että esimerkiksi lämmityksen ja ilmanvaihdon tarpeenmukainen käyttö sekä lämmityksen ohjaus tilakohtaisesti älytermostaattien avulla ovat käytännössä välttämättömyys parhaiden luokitusten saavuttamiseksi.
DNA:n Wattisen älykkäät kiinteistönhallinnan palvelut vastaavat näihin tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Ratkaisuilla voidaan toteuttaa koko kiinteistöä koskevia säätöjä ja automatisointia, mutta palvelut tarjoavat yksittäisille asukkaillekin tapoja kohtuullistaa kulutusta omien mieltymysten tai vuorokausirytmin mukaan.
Keskeistä on kuitenkin parantaa energiatehokkuutta niin, että asumismukavuudesta ja olosuhteista ei tingitä liikaa. On vaikea nähdä, että Motivan suosituslämpötiloissa voisi pysyä ja samalla toteuttaa energiansäästöjä ilman Wattisen palvelun tyyppistä olosuhteiden tilakohtaista hallintaa ja säätämistä.