Kustannusten laskuttaminen asukkailta kulutuksen mukaan on yleistynyt taloyhtiöissä. Esimerkiksi huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit ja veden kulutukseen perustuva laskuttaminen ovat olleet pakollisia uusissa tai putkiremontoitavissa rakennuksissa lokakuusta 2020 alkaen.

Myös asuntojen lämmitystä on mahdollista mitata hyvin tarkkaan. Kaikkiin asuntoihin voidaan lisätä lämpötilaa ja kosteutta mittaavat anturit, jolloin olosuhteita hallinnoivat ammattilaiset saavat hallintapaneelista ajantasaista ja luotettavaa tietoa lämmityksen tilasta. Jos asukas valittaa kylmää, reaaliaikaisen tilanteen voi todentaa anturidatasta. Tämä sama lämpötiladata voi olla myös lämmityksen laskutusperuste.

Oikeudenmukainen kulujen jakaminen

Kulutuksen mittaaminen taloyhtiöissä on nykytekniikalla yhä helpompaa. Se mahdollistaa oikeudenmukaisemman kulutusperustaisen kulujaon. Jos esimerkiksi vesikulut peritään pääluvun mukaan, mutta yhdessä asunnossa vettä kuluu päivässä 20 litraa ja toisessa 100 litraa, kuluja ei kateta sen mukaan kuka niitä todellisuudessa käyttää. Kun kulutusta voidaan mitata yhä tarkemmin, yksilön vastuu omasta kulutuksesta kasvaa. Huoneistokohtaiseen laskutukseen siirtyminen vähentääkin kiinteistön vedenkulutusta yleensä noin 30 %.

Suomalaisissa taloyhtiöissä on kautta aikojen pyritty yhdenvertaisuuteen, mutta maksujen jakautumisessa se ei ole aina toteutunut. Varsinkin silloin kun asukkaalla on kulutukseen suora vaikutusmahdollisuus, kulutuspohjainen laskutus on reilu tapa kattaa syntyvät kulut.

Lämmityslaskun perusteet on harkittava tarkkaan

Lämmitys ei ole laskutusperusteena yksinkertainen. Kaikki saman talon asunnot eivät ole yhtä energiatehokkaita, vaan yksi asunto vuotaa enemmän lämpöä harakoille kuin toinen. Sille asukas ei voi mitään. Siksi kulutettuun lämmitysenergiaan perustuva laskutus ei ole reilu.

Vaihtoehtoja kuitenkin on. Jos kiinteistölle on määritetty suosituslämpötilat ja huoneistoissa noudatetaan niitä, ylimääräistä kustannusvaikutusta ei synny. Jos asukas kuitenkin haluaa suosituksia kuumemman kodin, sen voi saada maksamalla kuluvasta lisäenergiasta. Jos taas sopeutuu suositusten alarajoilla pysyvään lämpötilaan, voi kenties saada jotain hyvitystä tai etua energiaa säästävästä toiminnasta.

Kiinteistönomistajalle näkymä olosuhteisiin kussakin huoneessa

Kiinteistönomistajalle on keskeistä saada ajantasainen tieto siitä, mitä kiinteistössä tapahtuu ja mitkä ovat olosuhteet milläkin hetkellä. Tietyn asukkaan huoneistoon tai siihen kuuluvan yksittäisen huoneen olosuhteisiin ja lämpötilaan pitää saada reaaliaikainen näkymä ja lisäksi on päästävä käsiksi lähimenneisyyden olosuhdetietoihin.

Tiedontarve vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kesäaikana voi vuokralaisilta tulla asiakaspalveluun kuumuuteen liittyviä puheluja, joissa reklamoidaan liian korkeilta tuntuvista lämpötiloista. Silloin on voitava datan avulla todentaa, onko joku vaikkapa oikeutettu vuokran alennukseen kuumuuden takia. Toisaalta viileämpinä vuodenaikoina voi tulla tarpeelliseksi selvittää pitääkö joku vuokralainen ikkunoitaan säännöllisesti auki. Joskus taas voi olla ajankohtaista tarkistaa nouseeko ilmankosteus tietyssä huoneistossa toistuvasti tarpeettoman korkeaksi, jos esimerkiksi pyykkejä kuivataan pienissä neliöissä.

Datan lähteeksi kannattaa valita palvelu, joka tuottaa datan paitsi huoneistokohtaisesti myös huonetasolla, kuten DNA:n älylämmityspalvelu Wattisessa. Silloin anturointi ei koske vain osaa kiinteistön huoneistoista eikä täysanturointikaan tarkoita kaikkien huoneistojen kattamista anturein, vaan vähintään yksi anturi löytyy aivan jokaisesta yksittäisestä huoneesta.

Kuka lämmityksen tietoja voi seurata?

Yksityishenkilöiden energiankulutuksen ja olosuhdetietojen seurannassa on tärkeää kiinnittää huomiota tietosuojaan. Asunnon lämmitysenergian tai veden kulutuksesta voidaan esimerkiksi päätellä, milloin asukkaat ovat kotona ja milloin eivät. Onkin tärkeää, että tällaiset tiedot eivät joudu vääriin käsiin, vaan pysyvät vain ammattilaisten käsissä. Kunhan tietosuojasta huolehditaan, ei ole estettä myöskään yhä enemmän kulutukseen perustuvalle laskutukselle.