Uuden pelastuslain siirtymäaika päättyi vuoden 2025 lopussa, joten nyt jokaisessa asunnossa pitäisi olla kiinteistön vastuulla olevat palovaroittimet. Pelastuslakiin tehtyjen muutosten tarkoituksena on parantaa paloturvallisuutta. Laki vaikuttaa yksiselitteiseltä, mutta se on herättänyt kysymyksiä varoittimien huollosta ja vastuun jakautumisesta. Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin antoi Wattisen tekninen asiantuntija Teemu Sotkasiira.
Kenen vastuulla on, että palovaroitin toimii?
Uuden pelastuslain mukaan kiinteistön omistaja on vastuussa siitä, että palovaroittimet toimivat. Tämä oli uuden lain keskeisin muutos vanhaan verrattuna, että vastuu siirtyi asukkaalta kiinteistön omistajalle.
Mistä taloyhtiö on uuden pelastuslain mukaan vastuussa palovaroittimien osalta?
Nyt taloyhtiö vastaa palovaroittimien hankinnasta, kunnossapidosta ja toiminnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiö huolehtii, että jokaisessa asunnossa on tarvittava määrä varoittimia ja että ne toimivat.
Mistä asukas on uuden pelastuslain mukaan vastuussa palovaroittimien osalta?
Jos taloyhtiöön on asennettu perinteiset palovaroittimet, niin asukkaan tehtävänä on ilmoittaa isännöitsijälle viallisista tai hajonneista varoittimista sekä pariston vaihdon tarpeesta. Lopullinen vastuu on joka tapauksessa kiinteistön omistajalla, jonka on huolehdittava laitteiden toimintakunnosta ja tehtävä esim. säännöllisiä laitetarkastuksia asunnoissa.
Etävalvottavassa palovaroitinjärjestelmässä asukkaan ei tarvitse ilmoittaa laitteen vioista tai pariston tyhjenemisestä, koska vikailmoitus tapahtuu automaattisesti.
Riittääkö, että taloyhtiö asentaa palovaroittimet kertaalleen?
Kerta-asennus riittää kymmeneksi vuodeksi, sillä nykyiset palovaroittimet ja niiden paristot ovat mallista ja järjestelmästä riippumatta suunniteltu niin, että ne toimivat kymmenen vuotta. Jos kaikki menee hyvin, niin varoittimeen ei tarvitse tänä aikana vaihtaa edes patteria. Kymmenen vuoden jälkeen pitääkin jo asentaa uudet laitteet. Toki vialliset varoittimet ja tyhjentyneet paristot pitää vaihtaa jo sitä ennen.
Sama koskee myös verkkovirtaan kytkettäviä palovaroittimia, ne on suunniteltu kestämään kymmenen vuotta. Wattisen verkkovirtalaitteissa on lisäksi varaparisto lähinnä sähkökatkosten varalle. Sen teho on pienempi, eikä se kestä kymmentä vuotta. Jos varapatterin virta loppuu, niin järjestelmä antaa varoituksen asiasta.
Kuinka usein palovaroittimien toiminta täytyy tarkistaa?
Tämä on kinkkinen kysymys, sillä palovaroittimien pitäisi olla toimintakunnossa koko ajan ja taloyhtiön pitäisi saada toimimattomasta laitteesta tieto heti. Laki ei ota kantaa siihen, kuinka usein laitteet pitää tarkistaa. On kiinteistön omistajasta kiinni, kuinka usein tarkastuksia tehdään. Jos tarkastusväli on esimerkiksi puoli vuotta, niin siinä on riski, että varoitin on hajonnut viisi kuukautta aikaisemmin. Silloin palovaroitin ei täytä vaatimusta siitä, että sen pitäisi olla koko ajan toimintakuntoinen.
Pelastuslain uudistuksen tavoitteena oli nimenomaan päästä pois siitä, että asukkaat huolehtivat palovaroittimien toimintakunnon varmistamisesta, mutta perinteisten palovaroittimien osalta asukkaalla on edelleen tehtävää niiden kanssa. Etävalvottavien palovaroittimien etu on se, että ne tarkistetaan automaattisesti joka päivä ja viasta tulee heti ilmoitus, eikä asukkaan tarvitse tehdä mitään.
Pitääkö palovaroittimien kunnossapitosuunnitelma olla kirjallisena vai riittääkö, että seurataan käyttöikää?
Kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaan on hyvä kirjata palovaroittimien asennusajankohdat, niiden tyyppi (paristo/verkkovirta) ja huoltohistoria. Palovaroitinten tarkastuksia SPEK suosittelee tehtäväksi kuukausittain.
Tarvitseeko palovaroittimien huollot ja vikailmoitukset dokumentoida?
Lain mukaan ei tarvitse, mutta laitteiden vaihdot vähintään olisi hyvä dokumentoida. Toisissa taloyhtiöissä dokumentoidaan tarkkaan kaikki huollot, mutta on yhtiöitä, joissa ei ole tapana systemaattisesti kirjata huoltotoimenpiteitä ylös. Tässä tulee haasteita, jos jälkikäteen tarvitsee selvittää mitä huoltoja palovaroittimille on tehty.
Wattisen järjestelmässä huollot dokumentoidaan automaattisesti järjestelmään. Sieltä löytyy aina tiedot, että mitä palovaroittimien huoltotoimenpiteitä on tehty ja mihin asuntoihin.
Vaativatko vakuutusyhtiöt huoltosuunnitelmista ja tehdyistä huolloista dokumentteja?
Tässä käytäntö ja ohjeet varmasti tarkentuvat ensimmäisten esimerkkitapausten jälkeen. Tulipalon sattuessa pitää pystyä todistamaan, että laite on ollut toiminnassa ja hälyttänyt. Uusi pelastuslaki ei ota kantaa siihen, miten palovaroittimen toimintakunto todistetaan. Voi olla, että tulevaisuudessa huoltojen kirjaamisen suhteen vaatimukset kiristyvät, ja samalla voivat tiukentua myös palovaroittimia koskevat vaatimukset.
Kokonaisturvallisuus painoi vaakakupissa palovaroitinvalinnassa
Asunto-osakeyhtiö Ulvilantie 20:ssä taloyhtiön hallitus keskusteli uudesta pelastuslaista paljon ennen kuin päätyi Wattisen etävalvottavaan palovaroitinjärjestelmään.
“Keskustelimme siitä, että noudatammeko lain kirjainta vai lain henkeä ja päädyimme jälkimmäiseen. Halusimme ylläpitää palovaroittimien toimintakykyä säännöllisesti joka päivä, jotta kokonaisturvallisuus olisi meidän taloyhtiössämme parempi”, hallituksen puheenjohtaja Ville Korpela kertoo.
Helsingin Munkkivuoressa sijaitsevassa taloyhtiössä on 80 huoneistoa, joihin harkittiin myös perinteisiä palovaroittimia. Niistä taloyhtiön hallitus totesi, etteivät ne välttämättä noudata lain henkeä laitteiden toimintavarmuuden ja sen tarkistamisen osalta.
“Totesimme, että perinteiset varoittimet huoltoyhtiön pitäisi tarkistaa kerran vuodessa, ja väliaikoina asukkaan itse testata ne kerran kuukaudessa. Totesimme, että tämä tulee työlääksi, emmekä voi olla varmoja toteutuuko tämä niin kuin kuuluisi”, Korpela sanoo.
Ulvilantie 20:ssä vertailtiin kolmea eri etävalvottavaa palovaroitinjärjestelmää ennen Wattisen valitsemista. Vaakakupissa painoivat hinta ja se, että yhtiössä on jo muita DNA:n palveluja käytössä.
“Taloyhtiön kannalta suurin etu on ehdottomasti se, että me voimme olla ympäri vuoden tietoisia siitä, että onko meidän taloyhtiössämme toimivat palovaroittimet vai ei. Kokonaisturvallisuus ja yksinkertainen valvonta on selkein etu”, Korpela toteaa.