Wattinen | Ajankohtaista

Kaukolämmön perusmaksun muodostukseen vaikuttaa kaukolämmön jäähtymä.

Kirjoittanut Mari Lahtinen | 2 / 11 / 2021

Lämmitys on usein taloyhtiön suurin hoitokulu ja kaukolämpö selvästi suosituin lämmitysmuoto. Kuluja hallitakseen taloyhtiön on hyvä hahmottaa mistä lämmityslasku muodostuu ja mitä keinoja taloyhtiöllä on sen pienentämiseen.

Sen lisäksi, että kaukolämpölaskussa maksetaan aina kulutetun energian mukainen energiamaksu, laskussa on myös kuukausittainen kiinteä perusmaksuosuus. Tästä syntyy ristiriita silloin, jos taloyhtiö vähentää energiakulutustaan, mutta laskutus ei pienenekään vastaavasti, sillä perusmaksuosuuteen vaikuttavat toiset tekijät.

"Perusmaksulla katetaan mm. kaukolämmön tuotannon ja jakelun kiinteitä kuluja. Summa määräytyy yksittäiselle taloyhtiölle sen mukaan, mikä kyseisen kiinteistön lämmitystehon tarve on kovimmilla pakkasilla. Maksu pohjautuu siis kiinteistön maksimitarpeeseen, jonka energiayhtiö puolestaan sitoutuu toimittamaan. Tämän perusmaksun muodostuksessa yksi ehkä vähemmän tunnettu, mutta tärkeä elementti on kaukolämmön jäähtymä", sanoo Wattisen lämmityksen asiantuntija Markku Salmela.

Mistä jäähtymä syntyy?

"Kaukolämpövesihän ei itsessään kierrä kiinteistön pattereissa tai juokse hanoista. Se vain luovuttaa lämpöä kiinteistölle lämmönjakohuoneessa ja tämä lämpö kulkee huoneistoihin sitten kiinteistön omassa patteriverkoston vedessä sekä hanojen käyttövedessä", tarkentaa Salmela.

Kaukolämpövesi saapuu kiinteistöön energialaitokselta ja lämpöä luovutettuaan se palaa sinne takaisin jäähtyneenä uudelleen lämmitettäväksi. Jäähtymällä tarkoitetaan tätä kaukolämmön meno- ja paluuveden välistä lämpötilaeroa.

"Mitä paremmin taloyhtiön laitteet jäähdyttävät kaukolämpövettä kuluttamalla lämmitysenergiaa, sitä pienemmästä vesimäärästä saadaan irti sama lämmitysteho. Siksi tehokkaasti toimiva laitteisto säästää taloyhtiölle rahaa," selventää Salmela.

Suuri jäähtymä kertoo kaukolämpölaitteiden oikeasta toiminnasta

Taloyhtiön lämmönjakokeskuksen laitteistossa kaukolämpövesi jäähtyy luovuttaessaan lämpöä kiinteistön patteriverkostoon ja käyttövedelle. Jäähtymä vaihtelee vuodenaikojen mukaan.

-Kesäaikana hyvä jäähtymä on 15-30 °C. Silloin lämpöä tarvitaan vain käyttöveden lämmittämiseen, jolloin lämpötilaero on pienimmillään.

-Talvipakkasilla jäähtymä voi olla 50-70 °C, hetkittäin jopa 80 °C riippuen rakennuksen talotekniikasta.

Markku Salmela suosittelee taloyhtiöille kaukolämmön paluuveden lämpötilan ja jäähtymän seurantaa: "Erittäin korkea kaukolämmön paluuveden lämpötila, eli toisin sanoen pieni jäähtymä viittaa ongelmaan lämmönjakokeskuksen säätöventtiileissä. Tällöin kaukolämpövesi pääsee virtaamaan niiden läpi tarpeettoman kuumana. Energiahukan lisäksi tämä voi aiheuttaa jopa mahdollisen tapaturmavaaran ylikuumenneen käyttöveden muodossa. Lisäksi, koska jäähtymä toimii kaukolämmön perusmaksun perusteena, liian pieni jäähtymä on myös kustannuskysymys."

Oikein mitoitettu lämmitysverkoston jäähtymä poistaa säätökäyrän muokkauksen tarvetta.

Kun kaukolämpö otetaan käyttöön kiinteistössä, tehdään mitoitus tehontarpeen laskemiseksi. Lämmitysverkoston kokonaisjäähtymän tulisi olla mitoitustilanteessa 30 °C, jotta lämmitysverkosto toimisi optimaalisesti.

"Kun jäähtymä on hyvällä tasolla, saadaan kaukolämpöveden pienestäkin virtaamasta tehokkaasti irti lämmitystehoa ja silloin myös lämmitysverkoston pumpun asetusta voidaan pienentää. Harmillisen usein kiinteistön lämmityksen säätökäyrä on kuitenkin asetettu liian alhaiseksi, jotta tämä kaukolämpöveden virtaama voitaisiin pitää tarpeeksi pienenä ja saavutettaisiin optimaalinen jäähtymä" pahoittelee Salmela. "Lämpötilat kiinteistössä saadaan juuri ja juuri nostettua halutulle tasolle, mutta jäähtymän kannalta lämmitysverkosto ei toimi optimaalisesti. Paluuvesi jää silloin liian kuumaksi eikä kaikkea lämmitystehoa saada kerättyä tehokkaasti. Tästä taloyhtiö sitten maksaa korkeampaa perusmaksua, kuin olisikaan tarpeen. "

Salmela jatkaa pohdintaa säätökäyrästä: "Mikäli säätökäyrä tosiaan asetetaan turhan alhaiseksi ei perussäätösuunnittelussa ei ole varaa virheisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jossain päin kiinteistöä yhdessä huoneessa onkin vaikkapa arvioitua huonommat eristeet kuin mitä suunnittelussa on arvioitu, ei patterista tällöin saada tarvittavaa lisätehoa yksittäisen patteriventtiilin esisäätöarvoa kasvattamalla. Tällöin ainoa ratkaisu on koko kiinteistön säätökäyrän muuttaminen korkeammaksi ainoastaan tämän yhden huoneen vuoksi."

Säätökäyrän muuttaminen vaikuttaa aina koko kiinteistön lämmitykseen, joten säätökäyrän nosto yhden kylmän asunnon takia todennäköisesti lämmittää toisia asuntoja liikaa. Seurauksena on usein liikalämmön tuulettaminen harakoille, jolloin taloyhtiö maksaa turhasta. Lisäksi asumismukavuus kärsii.

"Kun lämmitysverkoston säätökäyrä on asetettu siten, että mitoitustilanteessa kokonaisjäähtymä on 30°C, yksittäisen asunnon kylmyysongelma ratkeaa helpommin. Yleensä yksittäisen patteriventtiilin esisäätöarvoa muuttamalla saadaan tällainen kylmä huone lämpenemään ilman, että koko kiinteistön säätökäyrää on tarvetta muuttaa", kertoo Salmela.

Säätökäyrä tulisikin säätää oikean mitoituksen mukaiseksi heti kaukolämmitykseen siirryttäessä. Muutoksia tehdään tarvittaessa huomioiden kuitenkin kiinteistön huonelämpötilat kokonaisuutena sekä lämmitysverkoston kokonaisjäähtymä. Kun jäähtymää saadaan parannettua, kaukolämpöveden virtaus pienenee, koska jo pienemmästäkin vesimäärästä saadaan tarvittava lämmitysteho kiinteistölle. Silloin taloyhtiö voi neuvotella energiayhtiön kanssa perusmaksunsa pienentämisestä.